Lukutaito on ihmisarvon mitta

Lukutaidosta puhutaan nyt paljon. Dadamedian Maija Puska kaipaa lukutaito- ja kirjallisuuskeskusteluun enemmän lasten ja nuorten omia ääniä ja reipasta tulevaisuuspuhetta.

pojat1.jpg
Maija toimittaa Lapsen Maailma -lehdelle Kirjanmerkki-podcastia, jossa lapset ja nuoret puhuvat lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Kuva: Sofia Isokoski / Lapsen Maailma

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisi syyskuussa Lasten ja nuorten lukutaidon kehittämisen suuntaviivat ja niiden myötä lukutaitokeskustelu sai pitkästä aikaa mukavaa pöhinää ympärilleen.

Lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemistä on kyllä taivasteltu jo pitkään, mutta huolipuhe ei tunnetusti kanna kovin pitkälle. Sama pätee keskustelun subjektiivisuuteen. Tarvitaan soraääniä, absurdeja kommentteja, rohkeita möläyttelijöitä ja vitsiniekkoja, jotta keskustelu etenee yllätyksellisesti ja polveilevasti.

Osallisuutta hengittävänä mediakasvattajana olen jo pitkään kaivannut lukutaito- ja kirjallisuuskeskusteluun enemmän lasten ja nuorten omia ääniä ja reipasta tulevaisuuspuhetta.

Kun puhumme lukutaidosta ja kirjallisuudesta, meidän on puhuttava myös siitä, mitä lukutaito käytännön tilanteissa merkitsee ihmisille. Lukutaito on ihmisarvon mitta; tae sille, että saa inhimillistä kohtelua, tarvitsemansa informaation, mahdollisuuden osallistua ja kurkistusaukon oman elämänpiirinsä ulkopuolelle.

Maailman ensimmäiset nykymuotoisia kirjoja muistuttavat kirjat julkaistiin arviolta 400 jaa. Painokoneet keksittiin 1400-luvun puolivälissä. Sitä ennen, ja pitkään sen jälkeenkin, vain rikkailla ihmisillä ja kirkonmiehillä oli mahdollisuus omistaa kirjoja ja lukea.

Joskus historialla on tapana toistaa itseään kammottavilla tavoilla. Miltä kuulostaisi tulevaisuus, jossa vain hyvätuloisissa kulttuurikodeissa kasvavat lapset oppisivat lukemaan? Mitä, jos vain hyväosaisilla olisi tulevaisuudessa riittävät taidot ottaa kantaa itseään koskeviin asioihin, kommunikoida erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä, kouluttautua tai seurata uutisia?

Viime vuosina olen erilaisissa mediakasvatusprojekteissa tavannut pelottavan paljon nuoria, jotka ovat suorittaneet suomalaisen peruskoulun, mutta jotka eivät ole oppineet kunnolla lukemaan. Monet heistä ovat olleet vähävaraisia. Olen opettanut osalle heistä luovaa kirjoittamista, osalle valokuvaamista tai elokuvakerrontaa. Osan kanssa olen tehnyt ääniteoksia tai suunnitellut tv-sarjakonsepteja.

Vaikka emme ole koskeneetkaan kirjoihin, erilaisten mediaprojektien myötä näiden nuorten lukutaito ja suhde lukemiseen on kuitenkin salakavalasti kehittynyt positiivisempaan suuntaan.

Perinteinen kaunokirjallisuus ei sovi kaikille. Onneksi on monenlaisia tekstejä. Jotkut uudet kirjatkin rikkovat käsityksiä siitä, miten kirjan muoto, tarina tai viesti voivat rakentua. Esimerkiksi Antti Ollikaisen pienille lapsille tarkoitettu robottikirja Tsuuum! kertoo tarinan pelkkien äännähdysten ja kuvien avulla. Ja Kaisa Happosen ja Karri Miettisen runoteos Revi se yhdistää mediateksteistä poimitut sanat, sommitelmat ja modernin kuvakerronnan yhteiskunnalliseksi runoudeksi.

Tietoa on tulevaisuudessa mahdollista vastaanottaa jatkuvasti useammissa eri formaateissa, mutta myös perinteisen kirjan lukeminen vaatii usein mekaanisen lukutaidon rinnalle monilukutaitoa, joka korostaa erilaisten viestien kriittisen tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Kirja on aina ollut eri aisteja kutitteleva mediaväline. Tulevaisuudessa kirjat ovat luultavasti vielä nykyistä interaktiivisempia, toiminnallisimpia ja multimodaalisempia. Jotkut kirjat sisältävät jo nyt esimerkiksi erilaisia lisätyn todellisuuden rikasteita ja sisältömarkkinointia. Kuinka niitä luetaan?

Osallisuuden, monilukutaidon ja digitaalisen kulttuurin nimissä haastan mediakasvattajat mukaan lukutaito- ja kirjallisuuskeskusteluun.

Dadamedian Maija toimittaa Lapsen Maailma -lehdelle Kirjanmerkki-podcastia, jossa lapset ja nuoret puhuvat lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Podcastin ensimmäiset jaksot julkaistaan 25.10.2018.

Lisäksi Maija pitää lastenkirjallisuuteen keskittyvää Kiikkuva kirjapylly -blogia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s